maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kesäterveisiä

Korjausleikkauksesta on kulunut puoli vuotta. Olen vieläkin tyytyväinen uuteen rintaani. Sen yläosa on vieläkin hieman turvoksissa, eli ilmeisesti seroomaa kertyy samaan paikkaan kuin ennen leikkaustakin. Nyt se alue on kuitenkin varsin tarkkarajainen eikä turvotus tai nesteen kertyminen haittaa urheilua yhtään. Päinvastoin: jos käyn kerran viikossa uimassa, pysyvät käsi ja kainalo kunnossa ilman hihaa. Joten minähän käyn.

Olen säilönyt kaapissani erilaisia proteeseja siltä varalta, että jollekin tulisi vielä käyttöä, mutta nyt päätin luottaa siihen, että tämä on nyt tässä. Laitoin tavarani Facebookissa jakoon, ja päivässä kaikki oli mennyt niitä enemmän tarvitseville. Tuli tilaa kaappiin - ja toivottavasti mieleenkin niin, että koko syöpä painuu taas vähän kauemmas menneeseen.

Eniten syövästä muistuttavat rosoiset yöunet. Suoraan sanottuna en tiedä, kuinka paljon voin syyttää unettomuudestani antihormonilääkitystä ja kuumia aaltoja. Olen aina ollut huono nukkuja ja välillä on ollut kausia, jolloin en nuku hyvin. Nykyään hyvät yöunet ovat luksusta, josta en saa nauttia edes joka viikko. 

Suututtaakin ihan saamaristi, kun joka paikassa nykyään toitotetaan, kuinka pitkät yöunet ovat avain kaikenlaiseen onneen. Ottaisin sellaiset tosi mielelläni! Kaikenlaiset normaalit unihygieniatemput on jo tehty, ja seuraava askel on unilääkkeet. Toistaiseksi olen ollut sitä mieltä, että nukun mieluummin välillä huonosti ja paikkaan vaikka päikkäreillä, kuin otan uneni purkista. Näin kesällä se onneksi onnistuu, eikä lomalaisen onneksi tarvitse olla kamalan skarppinakaan.

Mäntän Serlachius-museossa voi käydä katsomassa kanoja.